murretaan uskomuksia 55+ -vuotiaista työelämässä Älä usko myyttejä! 27.03.23

Vuoden alusta astui voimaan 55+ -vuotiaiden täydennetty muutosturva, jolla pyritään vahvistamaan ikäryhmän urapolkuja ja parempaa uudelleen työllistymistä. Signaali on yhteiskunnallisestikin tärkeä, sillä tarvitsemme konkareita työelämässä – enemmän kuin ehkä koskaan. Tärkeää on myös, että sekä itse ikäryhmään kuuluvat, heitä rekrytoivat, että kollegoina työskentelevät osaavat nähdä ne vahvuudet, joita pidempään työelämässä olevat voivat tuoda työyhteisöön.

55+ ikäryhmän rekrytointia voivat värittää haitalliset uskomukset iän vaikutuksista. Tutkimustieto kertoo kuitenkin, että tällä ikäryhmällä on taitoa, osaamista sekä kokemuksen tuomaa joustavuutta. Myyttejä on syytä murtaa, jotta saamme tämänkin ikäryhmän asemaa vahvistettua työelämässä.

Älä usko myyttiä: ”55+ -vuotiaiden työntekijöiden tiedot ja taidot ovat vanhentuneita”

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa (5/22) julkiselle ja yksityiselle sektorille suunnatussa tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia työntekijöitä yli 55-vuotiaat ovat työnantajien mielestä. (Tutkimukseen vastasi 1693 työnantajaa ja vastausaste oli 68 %.)

”Noin puolet työnantajista arvioi, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kyky ratkaista ongelmia sekä tiedot ja taidot ovat paremmat kuin työntekijöillä keskimäärin.”

Ajatus 55+ -vuotiaiden vanhentuneista tiedoista ja taidoista lienee siis osittain perua vanhempaan ikään liitetyistä mielikuvista ylipäänsä. Tämän olettamuksen taklaaminen on todella tärkeää, koska sillä on tutkimuksen mukaan myös selkeä yhteys 55+ -vuotiaan palkkaamiselle:

”Yksi selkeimmistä esteistä yli 55-vuotiaan palkkaamiselle on työnantajien mukaan riski vanhentuneista tiedoista ja taidoista. Sitä piti vähintään jossain määrin esteenä yli 60 prosenttia työnantajista.”

Positiivista on, että työnantajien suhtautuminen näyttää tarjoavan mahdollisuuksia työurien pitenemiseen ja yli 55-vuotiaiden työssäkäynnin lisääntymiseen edelleen. 

Älä usko myyttiä: ”55+ -vuotiaat sairastavat paljon, joten he tulevat poissaolojen takia työnantajalle kalliiksi”

Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Tutkimuksen graafit kertovat selkeästi; 55-64 -vuotiailla on nuorempia ikäryhmiä vähemmän sekä 1-5 vrk että pidempiä poissaoloja. Tärkeää olisikin katsoa sairastuvuus lukuja enemmän työnkuva pohjaisesti kuin ikään perustuen.

Sairauspoissaoloihin vaikuttavat työuupumuksen oireet (krooninen väsymys, kyynistyminen, keskittymisvaikeudet ja tunteiden hallinnan vaikeudet) eivät ole konkareilla muita ikäryhmiä korkeammalla, vaan jopa hiukan alemmalla, lukuun ottamatta nuorta, alle 35 – vuotiaiden ikäryhmää. (Työolobarometri 2019, 2020)

Ajatus konkareiden korkeasta sairastavuudesta on ennen kaikkea stereotyyppinen mielikuva: ”On syytä huomata, että nämä vanhempiin työntekijöihin liitetyt ominaisuudet eivät välttämättä sellaisenaan ole totuudenmukaisia, mutta edustavat vanhempaan ikään liitettyjä mielikuvia työelämässä.” (Lähde: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 5/2022.)

Tilastot tukevat sitä, että myytti ”55+ -vuotiaat sairastavat paljon, joten he tulevat poissaolojen takia työnantajalle kalliiksi” ei pidä paikkaansa: suurin osa konkareista on hyvässä työkunnossa fyysisesti ja psyykkisesti.

Työelämä tarvitsee konkareita ja pitkiä työuria. Pidetään yhdessä tämänkin ikäryhmän työhyvinvoinnista huolta!

Älä usko myyttiä: ”55+ -vuotiaat jo jäähdyttelevät, eivätkä ole enää motivoituneita työntekijöitä”

Työelämän konkarit ovat usein elämänvaiheessa, jossa aikaa rupeaa vapautumaan sille, mitä itse haluaa tehdä. Yli 50 -vuotiaiden elämänkaari on vaiheessa, jossa pohditaan usein vahvasti, minkälaisen jäljen haluaa vielä jättää tekemisellä tähän (työ)maailmaan. Tekemisen merkityksellisyys tulee yhä tärkeämmäksi ja sitä uskalletaan usein kuunnella tarkemmin. Nykyinen 55+ ikäluokka on kasvanut sodanjälkeisen sukupolven kasvattamana, usein miltei ylitunnolliseen työetiikkaan sitoutuen. Elämänkokemus kuitenkin vapauttaa ja irrottaa paremmin nauttimaan työn imusta terveellä tavalla ja toisaalta kokemus auttaa ponnistelemaan sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti hankalissa vaiheissa.

”Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä, johon liittyy tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuus on kokemus energisyydestä, halusta panostaa työhön sekä sinnikkyydestä vastoinkäymisen hetkinä.” Tämä Työolobarometrin määrittelemä työn imu on konkareilla hyvällä tasolla verrattuna muihin ikäryhmiin.

Vuoden 2021 tuloksissa 55 – 64 vuotiaat ovat toisena kärjessä työstä innostumisen ja työhön uppoutumisen suhteen. Sama ikäryhmä kokee kaikista eniten työnsä merkitykselliseksi.

Konkarit tietävät, että vierivä kivi ei sammaloidu. Pidetään huolta, että konkarit pysyvät hyvässä työnimussa vastakin!

Älä usko myyttiä: ”55+ -vuotiaat eivät työllisty”

Me AS3:lla valmennamme paljon 55+ -vuotiaita. Vankka kokemuksemme kertoo, että suuri osa konkareista työllistyy noin puolen vuoden sisällä.

Ikä ei ole työllistymisen este, mutta konkareilla pitkän uran aikana päivittämättä jääneet työnhakutaidot ja uraosaaminen voivat olla hidaste. Tämän ikäryhmän kohdalla onkin erityisen tärkeä kirkastaa oma osaaminen, selkeyttää motivaatio ja löytää sekä osata sanoittaa omia vahvuuksia. Käyttää aktiivisesti moderneja työnhaun menetelmiä ja tuoda esiin ammatillisten vahvuuksien lisäksi myös henkilökohtaiset ominaisuudet. Asioita, joita ei vielä automaattisesti ole tämän ikäryhmän opinnoissa tai uran alkupolulla korostettu.

Me AS3:ssa teemme vahvasti työtä sen eteen, että 55+ ikäryhmä pysyy vahvoina tekijöinä tulevaisuudessa. Haluamme myös murtaa niitä toimimattomia uskomuksia, myyttejä, joita 55+ -vuotiaat itse vahingossa luovat tai joita heihin työssä tai rekrytoidessa kohdistuu. Julkaisimme Älä usko myyttiä -sarjan LinkedInissä tammi-helmikuussa 2023. Myyttien murtamiset perustuvat niin tutkimustietoon kuin omaan kokemukseemme.