AS3 30 vuotta juhlaseminaari 30.10.2019 Työelämän murros: Uhka vai mahdollisuus 14.11.19
Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. AS3 on toiminut muutoksen ytimessä organisaatioiden tukena jo kolmen vuosikymmenen ajan. AS3 Finland juhlisti konsernin 30-vuotista taivalta seminaarilla, jonka aiheena oli Työelämän murros: uhka vai mahdollisuus? Tilaisuudessa kuultiin ajatuksia herättävät puheenvuorot tulevaisuudentutkija Ilkka Halavalta, Kelan johtaja Nina Nissilältä ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokiolta. Lopuksi AS3 Finlandin partnerit Henna Tomperi ja Hanna Suoranta esittelivät tuoreen Tulevaisuuden menestyjät 2023 -kyselyn tuloksia.
Työpaikat eivät vähene
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava maalasi isoa kuvaa tulevaisuuden työelämästä ja avasi digitaalisen murroksen merkitystä.
"Seuraavat 20 vuotta tulee olemaan jännittävin 20 vuoden ajanjakso ihmiskunnan historiassa, sillä kaikki yhteiskunnalliset järjestelmät päivittyvät kehittyneempään versioon. Nopeutettu siirtyminen parempiin järjestelmiin on jo käynnissä. Dataa on käytössä enemmän kuin meidän ymmärryksemme ja älymme pystyy käsittelemään", kuvaili Halava.
Ilkka Halavan puheenvuoro toi uutta perspektiiviä keskusteluun, jossa luodaan uhkakuvia työn siirtymisestä koneiden hoidettavaksi.
"Työ ei suinkaan tule loppumaan, mutta yksitoikkoinen työ siirtyy koneille. Tämä aikakausi tarkoittaa koneimitoimisen loppumista. Itse asiassa kahden seuraavan vuosikymmenen aikana työpaikat lisääntyvät", sanoi Halava.
"Globaali tutkimus osoittaa, että 30–40 % maailman työntekijöistä kokee täydellistä merkityksettömyyttä. Ihmiset ymmärtävät, että koneet tekisivät heidän työnsä nopeammin ja paremmin. Ihmisillä täytyy olla oikeus siirtyä arvoketjussa ylöspäin toisenlaiseen työhön. Jokaisella työpaikalla on jotain automatisoitavaa, jotta päästään tekemään fiksuja töitä", jatkoi Halava.
Ihmiskohtaamisten merkitys kasvaa
Ilkka Halava painotti, että koneiden kaudella ihminen on edelleen ylivoimainen.
"Ihmisellä on ylivoimatekijöitä, joihin kone ei pysty. Niitä ovat luova ongelmanratkaisu, yhteistyö, joustava kontekstualisointi ja paremman elämän kuvittelukyky. Ihmiset ovat enemmän kuin osiensa summa. Ihmiskohtaamisten merkitys kasvaa. Jotta kohtaamisia saadaan lisää, on välttämätöntä ulkoistaa kaikki mikä ei ole olennaista", sanoi Halava.
Tulevaisuudentutkija Halavan mukaan elämme jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa. Jokaisessa työssä tulee olemaan elementteinä luovuus, vuorovaikutteisuus ja artistius.
"Hotellissa robotti-imuri hoitaa siivouksen, ja siivoja voi toteuttaa itseään esimerkiksi loihtimalla pyyhkeistä upeat joutsenet sängyn päälle. Artistius löytyy työstä kuin työstä. Avainkysymys on, miten omassa työssä voi tuottaa wow-kokemuksia", kuvaili Halava.
Ilkka Halava kehotti katsomaan omaa organisaatiota siitä näkökulmasta, että tällä aikakaudella ihmiset tekevät palveluita toisilleen.
"Ennen pitkää organisaatioiden tehtävä on olla alusta, jossa muun muassa data ja palvelut liikkuvat. Painopiste on vaihtunut transaktiotaloudesta vuorovaikutustalouteen. Keskeinen kysymys organisaatioissa on, mitä uutta voisi syntyä ja miten järjestelmiä voidaan hyödyntää", sanoi Halava.
Muutoksissa täytyy käsitellä tunteita
Kelan johtaja Nina Nissilä käsitteli puheenvuorossaan digitalisaation johtamista.
"Digitalisaation johtaminen on muutosjohtamista, jonka tunteet tekevät kiehtovaksi. Työelämän muutoksissa tunteita on pakko käsitellä. Väitetään, että 99 % päätöksistämme perustuu tunteisiin. Työntekijä ei välttämättä muista mitä esimies on sanonut, mutta keskustelusta jää mieleen jonkinlainen tunne", kuvaili Nissilä.
Miten muutos saadaan pienen piirin pöhinästä normaaliksi arjeksi? Nina Nissilän mukaan usein tehdään se virhe, että keskitytään muutosvastarintaan. On tärkeää tietää, keihin organisaatiossa pitää vaikuttaa, jotta muutos saadaan vietyä eteenpäin ja lopulta onnistumaan.
"Kirjassaan Crossing the Chasm, Geoffrey A Moore määrittelee niin sanotun varhaisen enemmistön ydinporukaksi, johon kannattaa vaikuttaa. He suhtautuvat skeptisesti muutoksiin, mutta heidät on mahdollista vakuuttaa muutoksen hyödyistä ja innostaa mukaan. Kun tämä ryhmä saadaan liikkeelle, niin perässä seuraa myös iso joukko muita", sanoi Nissilä.
"Väitetään, että 99 % päätöksistämme perustuu tunteisiin. Työntekijä ei välttämättä muista mitä esimies on sanonut, mutta keskustelusta jää mieleen jonkinlainen tunne." Nina Nissilä, johtaja, Kela
Esimiehille rohkeutta hankaliin tilanteisiin
Nina Nissilän mukaan esimiehet tarvitsevat tukea pelon hallintaan organisaation muutostilanteissa. On tärkeää muistuttaa, että esimiehet eivät ole ikäviä ihmisiä, vaikka joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä.
"Osa esimiehistä on halunnut esimiehiksi tittelin tai palkan vuoksi. He eivät ole valmistautuneita siihen, että johtajuus punnitaan vasta, kun eteen tulee haastavia tilanteita. Jos ei ole halunnut sydämestään esimieheksi, niin hankalia tilanteita vältellään. Toivoisin esimiehiltä rohkeutta hankaliin tilanteisiin. Esimiehenä ei voi olla vain hyvinä päivinä."
Digitalisaation johtaminen edellyttää ketterää johtamista. Nina Nissilä kertoi esimerkin kautta, miten olennaista on, että tavoitetta ei lyödä lukkoon liian tiukasti. Tavoitteeseen mennään usein erilaisten etappien kautta tai kiertotietä. Alkuperäinen tavoite on mahdollista ylittää reippaastikin, kun edetään kokeillen.
"Junan kuljettaja ei määrää suuntaa, vaan suunnan määrää se, joka rakentaa raiteet", Nissilä siteerasi Ed Catmullia. Muutoksessa on olennaista olla raiteiden rakentaja.
"Työpaikoilla pitäisi antaa ihmisille mahdollisuuksia kohdata asioita, joita ei ole tehty aiemmin. Kohtaamiset rakentavat osaamista." Outi Ihanainen-Rokio, Työelämäprofessori, Helsingin yliopisto
Osallistava organisaatio on oppiva organisaatio
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio painotti, että työssä oppiminen on moottori, joka uudistaa organisaatiota. Jokaisen olisi hyvä päivittää osaamiskäsitystään.
"Kyky oppia ja luoda uutta ovat sidoksissa toisiinsa. Oppiminen on kykyä muuttua, uudistua. Oppiminen vaatii, että lähdetään pois tutusta ympäristöstä. Muutos edellyttää toimintaa. Toiminta muuttaa meitä, ei ajattelu. Kun toiminta muuttuu, muuttuu ajattelu", sanoi Ihanainen-Rokio.
Outi Ihanainen-Rokion mukaan oppimisen sijaan olisi parempi puhua osallistumisesta. Osallistuminen on strategisen tason päätös, jota kulttuuri tukee.
"Työpaikkojen haaste ei ole oppiminen vaan osallistuminen: toiminnan paikkojen tarjoaminen. Osaamisen johtamiseen tarvitaan uutta sanastoa kuten toimijuus. Mitä enemmän on osallistumista, sitä vahvempi toimijuuden kokemus syntyy. Työpaikoilla pitäisi antaa ihmisille mahdollisuuksia kohdata asioita, joita ei ole tehty aiemmin. Kohtaamiset rakentavat osaamista", painotti Ihanainen-Rokio.
Outi Ihanainen-Rokio huomautti, että itseohjautuvuus ymmärretään Suomessa usein väärin. Itseohjautuvuus ei tarkoita yksin toimimista. Päinvastoin, itseohjautuvuus tarvitsee lauman toimiakseen, ja se tarkoittaa lauman ohjautumista yhteiseen päämäärään yksilöiden yhteistyön ja vastuunoton kautta.
HR:n täytyy uudistua
Outi Ihanainen-Rokion mukaan henkilöstötyön täytyy uudistua. HR:n tulisi olla rohkea edelläkävijä, joka lähtee pois tutusta ympäristöstä ja menee uusille alueille uudistuakseen ja uudistaakseen. Ihanainen-Rokio kannusti myös kokoontumaan ilmiöiden äärelle.
"Asioita tulisi tarkastella enemmän ilmiöpohjaisesti. Olisi tärkeää, että työpaikalla eri alojen ammattilaiset kokoontuisivat yhdessä ratkomaan haasteita. Johtamisessa koko dynamiikan tulisi muuttua."
"HR-työstä on tullut viestintätyötä, ja HR:n tulisi olla dialogin- sekä yhteisymmärryksen rakentaja. Perspektiiviä pitäisi vaihtaa niin, että välillä ollaan ihmisen vierellä, välillä otetaan etäisyyttä katsomalla tilannetta helikopteriperspektiivistä ja sitten taas palataan maisemaan", sanoi Ihanainen-Rokio.
Suomalaiset organisaatiot työn murroksessa
"Huomisen haasteista ei selvitä eilisen resepteillä", painotti tulevaisuudentutkija Ilkka Halava.
Tämä tuli vahvasti esiin myös AS3 Finlandin tuoreessa Tulevaisuuden menestyjät 2023 -kyselyssä. Siinä selvitettiin, miten työelämän murros näyttäytyy suomalaisissa organisaatioissa ja kuinka siihen on varauduttu. Kyselytutkimukseen osallistui lähes 90:n yrityksen ja julkisen puolen organisaation henkilöstöammattilaisia ja johtoa.
Kiihtyvän muutoksen keskellä AS3 Finland jatkaa työtään sen puolesta, että yhä useammalla on mielekäs työ ja että yksilöt, organisaatiot ja yhteiskunnat menestyvät työelämän murroksessa.